Beer Pong on typerä peli


“Beer pong on typerintä jenkkiläistä alkoholipelleilyä sitten noiden infernaalisten punaisten virtsanäytekuppien, ja yhtä paljon urheilulaji kuin kynäri ja runkkaaminen.” -Mylvaristoteles

Ensin yksi asia alta pois: beer pongin pelaaminen ei välttämättä ole typerää, eikä se tee kenestäkään henkilöstä sellaista.

Beer pongista puuttuu pelinä kaikki, mikä tekee peleistä mielekkäitä ja uudelleen pelaamisen arvoisia. Hyvässä pelissä tulee olla pelin luonteesta riippuen sopivassa suhteessa satunnaisuutta, taitoa, valintoja, yllätyksellisyyttä, sekä selkeä lopputulos ja päämäärä. Beer pongissa kaikki edellä mainitut osa-alueet ovat täysin näennäisiä tai epäolennaisia.

Satunnaiselementti ja yllätyksellisyys syntyy peliin heitoista tulevasta varianssista; pallo joko menee sisään tai ei mene. Harvinaisessa tapauksessa pallo saattaa osua myös vastapelaajan omaan juomamukiin, joka johtaa vastajoukkueen välittömään häviöön. Tämä on pelin ainut markittävä satunnais- ja yllätyselementti. Ei oikeasti ole mitään väliä sillä, osuuko pallo kuppiin vai ei koska tästä ei rankaista tai palkita kumpaakaan joukkuetta mitenkään.

Taito ja valinnat ovat pelissä myös vahvasti näennäisiä. Missään vaiheessa peliä ei pääse omalla valinnallaan vaikuttamaan pelin kulkuun tai lopputulokseen. Taito pelissä vaikuttaa vain pelin kestoon. Ei myöskään ole sinänsä mitään väliä, kumpi joukkue voittaa pelin. Tämä ei toki pidä paikkaansa, mikäli kyseessä on turnaus tai pelataan jostain panoksesta.

Beer pong sopii kieltämättä kaikesta typeryydestään huolimatta hyvin tilanteisiin, joissa on tarve tappaa aikaa tai jostain syystä määrittää pingispallon heittämisen taito. Jopa itsekin olen joskus sortunut pelaamaan tätä peliä.